Opinnäytetyöt

Tämä sivu on osa digitaalisen oppimisalustan kokonaisuutta ja sisältöön liittyy myös koulutusaiheisten blogien sarja. Tällä sivulla käsitellään data-analytiikan aiheisia opinnäytetöitä ja niitä tarjoavia julkaisuarkistoja.

academia
academia

Data-analytiikan aihetta on käsitelty monissa insinööri- ja DI-töissä, pro graduissa sekä väitöskirjoissa. Opinnäytetyö on hyvä vaihtoehto organisaation ongelman tutkimiseen ja toiminnan kehittämiseen. Samalla organisaatiolla on mahdollisuus rekrytoida itselleen aiheeseen hyvin perehtynyt tekijä.

Kuten MOOC-alustoja, myös opinnäytetöitä sisältäviä julkaisuarkistoja on runsaasti. Arkistojen hakuparametrit vaihtelevat ja sopivan sisällön löytäminen voi olla hyvinkin haastavaa ja aikaa vievää.

Koostamme tänne malliksi muutamia data-analytiikan aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä. Tarjontaa, ryhmittelyä ja opinnäytetöihin liittyvää lisätietoa voidaan kehittää käyttäjien palautteen mukaisesti. Tampereen teknillisen korkeakoulun osalta tarjontaa edustaa TUT DPub Repository (dspace). Ammattikorkeakoulujen osalta tarjolla on Theseus. Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä.

Opinnäytetöitä on hyödynnetty myös hankkeen tuottamassa data-analytiikan nykytilasta ja hyödyntämisestä Satakunnassa kertovassa selvityksessä.

TUT DPub Repository (dspace)

Salminen, Petri (2018): Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen data-analytiikka

Tietojohtamisen kandidaatintyössä tutkitaan Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista data-analytiikkaa. Tutkimus suoritetaan systemaattisena kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteinä verkkopohjaisista tietokannoista löytyviä lähteitä. Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta on tutkittu tieteellisessä kirjallisuudessa paljon, mutta suomenkielistä tutkimusta on erittäin vähän. Asetusta käytännössä soveltavaa tieteellistä kirjallisuutta löytyy lähinnä julkisen terveydenhuollon ja liiketoiminnan näkökulmista. Data-analytiikka on ajankohtainen aihe liiketoimintaa tukevana prosessina ja sen takia on tärkeää tutkia miten sitä voidaan suorittaa, kun yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa jäsenvaltioissa.

Laitos: Tampereen teknillinen yliopisto, linja: Tietojohtaminen, koko 27 sivua, linkki: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-201712212463

Löyttyniemi, Martti (2015): Analytiikan ja liiketoiminnan yhteensovittaminen: Analytiikkatoiminnan lähtötietotarpeiden määrittäminen datalähtöisessä organisaatiossa

Liiketoiminta-analytiikasta on tullut tärkeä osa jokaisen yrityksen päätöksentekoprosessia. Tiedonhankinnasta ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämisestä on tullut elinehto yrityksen kilpailukyvylle. Liiketoiminta-analytiikan avulla yritys hyödyntää tietoa ja tuottaa sen avulla parempia ja rationaalisempia päätöksiä. Tämän tutkimuksen ensisijaisina alatavoitteina oli suunnittelututkimuksen keinoin luoda yrityksen käyttöön liiketoiminta-analytiikan lähtötietotarpeiden määrittelytyökalu ja mallintaa liiketoiminta-analytiikkaprosessi. Jotta työkalu voitiin kehittää, tutkittiin ensin liiketoiminta-analytiikan merkitystä yritykselle, liiketoiminta-analytiikan arvontuoton tapoja ja liiketoiminta-analytiikan ja liiketoiminnan yhteensovittamista.

Laitos: Tampereen teknillinen yliopisto, linja: Tietojohtaminen, koko 98 sivua, linkki: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-201803201402

Jaakkola, Jari Tapani (2017): Sähköinen saavutettavuus ja siihen liittyvät palvelut yritystoiminnan tukena

Yhteiskunnan digitalisoituminen ja sen nopea kasvu on luonut ympärillemme niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin. Tietoverkkojen kasvu, palvelujen sähköistyminen ja pilvipalveluiden lisääntyminen koskettaa yhä useampaa henkilöä sekä yrityksissä että julkisessa organisaatiossa. Tämä tutkimus pohjautuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaan ja Tampereen teknillisen yliopiston toteuttamaan selvitykseen, jossa keskityttiin tutkimaan Valtatie 2:n varrella sijaitsevien yritysten sähköisen saavutettavuuden tilaa.

Laitos: Tampereen teknillinen yliopisto, linja: Tietojohtaminen, koko 74 sivua, linkki: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-201704201314

Theseus

Partamies, Lassi (2018): Data-analytiikka Apache Sparkilla

Opinnäytetyö toteutettiin osana IoT:sta liiketoimintaan -projektia. Sen tavoitteena oli tutkia Apache Sparkin arkkitehtuuria ja toimintaa levossa olevan datan sekä reaaliaikaisen datavirran analysoinnissa. Opinnäytetyön teoreettinen osuus koostuu Apache Sparkin arkkitehtuurin kuvaamisesta, sen käyttämästä Resilient Distributed Datasets (RDD)-toiminnasta ja Pythonin valmiiden data-analytiikkakirjastojen käyttämisestä Apache Sparkissa. Työn käytännön osuudessa Apache Sparkiin kytkettiin useita ulkoisia datalähteitä, jotka yhdistettiin ja data-analytiikan avulla analysoidaan käyttäen Python-ohjelmointikieltä. Työn tarkoituksena oli luoda ympäristö, jolla pystyttiin kokonaisuudessaan suorittamaan kaikki data-analytiikan toimenpiteet.

Laitos: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, linja: Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, koko 93 sivua, linkki: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062714263

Rekola, Olli (2017): Data layer

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Customer Experience Digital Data Layerin hyödyntämismahdollisuuksia. Opinnäytetyö tehtiin Alma Mediapartnersille, ja asiaa tutkittiin Etuovi.com-sivun tarpeisiin, joka on yksi yrityksen tunnetuimpia palveluita. Työssä käytiin läpi sitä, mitä mahdollisia käyttökohteita data layerilla on, ja kuinka niitä voisi järkevästi hyödyntää. Data layeriä käytetään yleisimmin analytiikan ja markkinoinnin työkaluna. Data layer tarjoaa keskitetysti lähes kaiken tarvittavan tiedon, mikä välitetään eteenpäin analytiikalle tai mainonnanhallintajärjestelmälle.

Laitos: Hämeen ammattikorkeakoulu, linja: Tieto- ja viestintätekniikka, koko 27 sivua, linkki: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705148092

Hirvasmaa, Joona (2015): Analytiikkaohjelmistot eri liiketoimintatarpeisiin

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja vertailla eri analytiikkaohjelmistoja. Tavoitteena oli saada toimeksiantajan käyttöön selvitys analytiikkaohjelmistoista ja niiden käytöstä erilaisissa liiketoimintatarpeissa. Työhön valittiin viisi analytiikkaohjelmistoa: Alteryx Designer, IBM SPSS Statistics, KNIME, PSPP ja RapidMiner Studio. Ohjelmistoja selvitettiin liiketoiminnan kannalta ja selvitettäviin osa-alueisiin kuuluivat ominaisuudet, toiminnot, käytettävyys, tukipalvelut ja hinnoittelut. Selvityksen tulokset kerättiin testaamalla ohjelmistoja sekä tutkimalla ohjelmistojen kotisivuja. Selvityksen lisäksi työssä käytiin läpi yleisesti liiketoiminnan analytiikkaa.

Laitos: Tampereen ammattikorkeakoulu, linja: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, koko 52 sivua, linkki: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319122

Välilä, Jussi-Pekka (2015): Digitaalinen markkinointi ja sen tehokkuus - case Prisma Mikkola

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli Prisma Mikkolan digitaalisen markkinoinnin tehokkuuden ja tavoittavuuden tutkiminen. Tutkittava markkinointikanava oli erityisesti sähköiset näyttötaulut, eli kuinka hyvin ne tavoittavat asiakkaat ja mitä asiakkaat toivovat niissä viestittävän. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Digitaalinen markkinointi on lisännyt huomattavasti osuuttaan yritysten markkinoinnin kokonaisuudessa. Onkin tärkeää tietää, miten tehokasta digitaalinen markkinointi on ja millaisia tuloksia sillä saavutetaan. Yritysten on hyvä ymmärtää myös eri markkinointiviestinnän kanavien roolit ja vaikutukset.

Laitos: Satakunnan ammattikorkeakoulu, linja: Liiketalous, koko 53(55) sivua, linkki: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520768

Iltanen, Klaus (2016): Business Intelligence -ratkaisun käyttöönotto keskisuuressa yrityksessä

Opinnäytetyö käsittelee Business Intelligence -ratkaisun käyttöönottoa keskisuuressa yrityksessä. Opinnäytetyö toteutettiin Leppäkosken Sähkö Oy:lle, joka on keskisuuri energia-alan yritys. Opinnäytetyö on jaettu teoriaosuuteen ja empiiriseen osuuteen. Teoriaosuus koostuu Business Intelligence -ratkaisun yleisestä rakennekuvauksesta ja siihen liittyvistä käsitteistä. Opinnäytetyön empiirinen osuus käsittelee BI -ratkaisun yrityskohtaista määrittelyä ja käyttöönottoa kohdeyrityksessä. Tässä osuudessa käydään läpi BI – ratkaisun käyttöönottoa vaiheittain.

Laitos: Satakunnan ammattikorkeakoulu, linja: Tietotekniikka, koko 63 sivua, linkki: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604073955

Jokilammi, Aija-Maria (2018): Digiajan työntekijän kehittämissuunnitelma

Tapaustutkimuksen lähtökohtana oli tutkia osaamisen kehittämistä taloushallinto-alan yrityksessä digitalisaation kontekstissa. Tavoitteena oli luoda suunnitelma osaamisen kehittämisestä digitalisaation näkökulmasta – vuosikello kehittämisen konkretisoijaksi. Aihetta tutkittiin käsiteanalyysin keinoin ja haastattelumenetelmin. Käsiteanalyysin työkaluina käytettiin osaamisen kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta ja verkkomateriaalia. Neljäs teollinen vallankumous ja digitalisaatio ovat mahdollistaneet uudet teknologiset työkalut ja uusien sovellusten käyttöönoton. Digiajan organisaatiossa edellytetään uuden tyyppistä osaamista ja metataitoja oppimiseen. Osaamispääoma ja metataidot ovat merkittävimmät digiajan menestystekijät nopeasti muuttuvassa ja uudistuvassa liiketoimintaympäristössä.

Laitos: Satakunnan ammattikorkeakoulu, linja: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, koko 55 sivua, linkki: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061814039

Doria

Kiminki, Miika-Matias (2016): Data-analyysien vaikutus tilintarkastukseen

Suuret tilintarkastusyhteisöt ovat alkaneet suosia tarkastuksissaan data-analyysejä tavoitellen parempaa laatua ja kustannustehokkuutta. Tilintarkastuksen data-analyyseistä on viime vuosina tehty runsaasti akateemista tutkimusta, mutta aiheelle on selkeä tutkimusaukko Suomessa, jossa tilintarkastusrajat ja -käytännöt ovat huomattavasti erilaiset muihin maihin verrattuna. Tässä tutkimuksessa otetaan selvää siitä, miten data-analyysit ovat vaikuttaneet tilintarkastukseen suomalaisessa yritysmaailmassa. Ilmiötä tutkitaan kvalitatiivisella tutkimustavalla, jonka empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla viittä suuren tilintarkastusyrityksen asiantuntijaa. Tutkimuksessa havaitaan, että data-analyysien myötä tilintarkastusten laatu paranee selkeästi, mutta kustannussäästöjä on hankala saavuttaa. Tilintarkastustiimien rakenne ja tilintarkastajan työnkuva muuttuvat, ja uudet oheispalvelut tulevat mahdollisiksi. Haasteita data-analyyseissä aiheuttavat hitaasti uudistuvat tilintarkastusstandardit, datan käsittelytarve ja kasvava odotuskuilu. Tulevaisuudessa data-analyysejä voidaan tehostaa automatisoinnin avulla ja uudistamalla tilintarkastusprosessia data-analyysilähtöiseksi, minkä lisäksi big dataa voidaan sisällyttää analyyseihin

Laitos: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, linja: Laskentatoimi, Pro Gradu, koko 96 sivua, linkki: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102025436

Myös sinä voit ehdottaa uusia kohteita tai kertoa kokemuksia ja suosituksia niistä (sähköpostilla tai sivustopalautteella).

Lisätietoja: